USKOMATONTA, MUTTA TOTTA

Aamulla heräsin, katsoin ulos ikkunasta ja mietin, että haluaisin hautautua metsän keskelle, unohtaa koko pahan maailman. En halua avata radiota, en televisiota, en lukea lehtiä, haluan vain katsella metsän puita. Moni asia, johon uskon, on tänään saanut ison kolauksen.

Olen uskonut rehellisyyteen, hyviin käytöstapoihin ja ystävällisyyteen. Ei se niin mene. Tässä maailmassa rakennetaan menestystä röyhkeydellä, valheilla ja törkeällä käytöksellä. Rikollisella toiminnalla saa menestystä helpommin kuin rehellisyydellä. Uskomatonta.

Kaikkea edellä mainitsemaani olen opettanut lapsille ja nuorille, työssä ja kotona. Olenko johtanut heitä harhaan? Koulukiusaajat ja ne kaveriporukan törkeimmät tyypit porskuttavat menemään ja muut jäävät ikuisiksi kakkosiksi. Ei maailmassa ole mitään nollatoleranssia eikä asioita ratkaista kauniilla puheilla. Uskomatonta.

Vaikka maailma on täynnä epätasa-arvoa, olen uskonut tasa-arvoon. Vaikka olen itse naisena kokenut epäoikeudenmukaisuutta, olen uskonut, että paljon hyvää on tapahtunut ja olemme menossa hyvään suuntaan. Ei se niin ole. Naiset ovat ikuisia kakkosia. Uskomatonta.

Olen kohdannut elämässäni paljon miehiä, jotka ovat hyviä ihmisiä, monella tavalla hyviä. Olen uskonut, että machoilun aika on ohi ja ns. kiltit miehet saavat tilaa. Valitettavasti eivät saa, hekin ovat ikuisia kakkosia. Uskomatonta.

Monen muun lailla olen uskonut, että ihminen on oppinut historiasta jotain, että ei enää 2000-luvulla. Ihminen ei ole oppinut mitään, historia toistaa itseään ja ihminen on yhtä paha ja tyhmä vuosituhannesta toiseen. Uskomatonta.

Tänä päivänä synkkien ajatusten lista on pitkä. Katson uudelleen ulos ikkunasta, harmaa aamu on väistymässä ja aurinko kurkistelee pilvien takaa. Usko kaikkeen hyvään on saanut ison kolauksen, mutta kaikesta huolimatta jatkan valitsemallani tiellä. Jatkan, vaikka juuri nyt kaikki tuntuu uskomattomalta.

Uskon myös ristin mieheen, häneen, jonka nimeä ei uskalla monessakaan paikassa lausua ääneen. Hän teki hyvää, näytti siltä, että pahuus voitti kaiken hyvyyden, mutta se ei ollut viimeinen totuus. Edelleen uskon siihen, että hyvyys voittaa pahuuden. Joskus, jonain päivänä, jos ei tässä maailmassa, niin sitten tämän elämän jälkeen. Uskon, vaikka juuri nyt se näyttää uskomattomalta.