Pidin lukuvuoden ensimmäistä opon tuntia yhdelle luokalle ja olin juuri antamassa ohjeita paritehtävää varten. ”Hei homo, tuu tänne!” huusi poika kaverilleen.
”Hetkinen, otetaanpa uusiksi, tuolla kutsulla ei tässä luokassa liiku kukaan. Meillä on jokaisella nimi ja puhuteltaessa toisiamme käytetään sitä.” Jonkun mielestä saatoin olla niuho tai natsi, koska oppilaan lausehan oli vain läppä ja noinhan nuoret puhuu, ei se mitään tarkoita. Tarkoitti tai ei, puhuttelu oli huonoa käytöstä.
Nuorten käytökseen puututtaessa monet aikuiset selittävät, että onhan meistä jokainen ollut nuori tai käyttäytyväthän aikuisetkin huonosti. Totta, olen ollut nuori ja muistan oikein hyvin, miten kurjalta tuntui istua luokassa kuuntelemassa muutaman oppilaan örvellystä, kun olisin halunnut opiskella rauhassa. Muistan myös monia oppilaitani, jotka ovat sanoneet minulle ysiluokan keväällä, että ehkä seuraavassa koulussa saan olla rauhassa. Muistan myös nuoren miehen, joka tuli armeijasta lomalle ja tokaisi, että vihdoinkin löytyi paikka, jossa idiootit ovat hiljaa.
Totta sekin, että aikuisetkin käyttäytyvät huonosti ja se on heidän häpeänsä. Kenelläkään ei ikänsä puolesta ole oikeutta huonoon käyttäytymiseen.
Olen lukenut kasvatuspsykologian dosentti Niina Junttilan kirjaa ”Kavereita nolla”. Hän on tutkinut nuorten yksinäisyyttä ja todennut, että yksi syy nuorten yksinäisyyteen on huono käytös. Jos me aikuiset emme puutu nuorten käyttäytymiseen, me altistamme koko ikäluokan huonosti käyttäytyvän vähemmistön armoille. Suuri osa nuorista tarvitsee tukeamme jaksaakseen huonosti käyttäytyvien ikätovereidensa keskellä.
Nuorten huonosta käyttäytymisestä kärsivät eniten nuoret itse. Huonosti käyttäytyvällä nuorella on paha olla ja omalla käyttäytymisellään hän levittää pahaa oloa ympärilleen. Meidän aikuisten tehtävä on toimia niin, että huonosti käyttäytyvät nuoret eivät saa valtaa kouluissa, kauppakeskuksissa tai missään muuallakaan.
Minun itsetuntoni kestää sen, että nuori haistattelee minulle tai nimittelee rumasti, voin ajatella, että teen vain työni ja tilipäivä palkitsee. Silti yhdelläkään nuorella ei ole oikeutta haistatella tai nimitellä minua eikä ketään muutakaan. Kenelläkään ei ole hyvä olla luokassa, jossa saa sanoa mitä tahansa tai tehdä mitä tahansa. Hyvät käytöstavat suojelevat ja vievät elämässä eteenpäin, huonot käytöstavat altistavat syrjäytymiselle. Tänäkään lukuvuonna en aio luovuttaa käytöstapojen suhteen ja toivon saavani paljon yhteistyökumppaneita sekä nuorista että aikuisista. Ei jätetä ketään yksin huonon käytöksen uhriksi.
