• Artikkelin kategoria:Koulutus
  • Artikkelin kommentit:0 kommenttia

Elokuussa alkoi koulu ja tuli voimaan uusi oppivelvollisuuslaki. Ensimmäinen oppivelvollisuuslaki tuli voimaan 100 vuotta sitten eli vuonna 1921, jolloin kuusivuotinen kansakoulu tuli oppivelvollisuuden piiriin. Elämme siis oppivelvollisuuden 100- vuotisjuhlavuotta.

Oppivelvollisuuslaki säädettiin, jotta kaikilla lapsilla olisi perheen varallisuudesta riippumatta mahdollisuus suorittaa kansakoulun oppimäärä. Tämän seurauksena Suomen kansasta on tullut lähes täysin lukutaitoista.

Silloin oppivelvollisuutta vastustettiin, koska koulunkäynnin uskottiin tekevän lapsista laiskoja ja työtä vieroksuvia. Kaikille maksuton kansakoulu nähtiin myös yhteiskunnalle liian kalliina toimintana.

Kului noin 50 vuotta ja tehtiin peruskoulu-uudistus samoilla perusteluilla ja vastustuksella kuin oppivelvollisuuden alkuvuosina. Kaikille lapsille haluttiin tasa-arvoinen mahdollisuus suorittaa peruskoulun oppimäärä riippumatta vanhempien varallisuudesta.

Jälleen on kulunut noin 50 vuotta ja päädyttiin pidentämään oppivelvollisuutta. Jälleen samat perustelut ja vastustukset.

Tämän vuoden 2021uuden oppivelvollisuuslain myötä minä siirryin peruskoulun opon virasta koordinoimaan laajennetun oppivelvollisuuden toteuttamista. Minunkin mielessäni ovat samat kysymykset kuin oppivelvollisuuden satavuotisen historian aikana.

Teen mielelläni työtä sen eteen, että jokaisella nuorella olisi mahdollisuus suorittaa toisen asteen tutkinto ja samalla mietin, onko oppivelvollisuuden pidentäminen ratkaisu. Muuttaako tämä lakiuudistus mitään, sillä toisen asteen tutkinto on jo pitkään ollut peruskoulun opinto-ohjauksen tavoitteena.

Uudessa työssäni pidennetyn oppivelvollisuuden käyttöönotto alkoi perustamalla ryhmä oppilaille, joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta. Siis heille, jotka oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan peruskoulun aikana ovat jääneet ilman peruskoulun päättötodistusta. Teoriassa heitä ei pitäisi olla yhtään, mutta käytännössä heitä on yllättävän monta.

Kaikille maksuton peruskoulu ei siis ole saavuttanut tavoitettaan, miksi maksuttoman toisen asteen koulutuksen kanssa tulos olisi parempi. Tavoite on hyvä, silti on hyväksyttävä se tosiasia, että elämä ei koskaan ole täydellistä, ei oppivelvollisuudenkaan kohdalla.

Suomessa on hyvä koulujärjestelmä ja satavuotias oppivelvollisuus. Jokaisella nuorella on mahdollisuus suorittaa maksuton toisen asteen tutkinto. Myös korkeakouluissa on maksuton opetus ja toimiva opintotukijärjestelmä.

Nyt voisimme keskittyä nostamaan oppivelvollisuuden ja opiskelun arvostusta. Oppilaitokset, opettajat ja opiskelijat tarvitsevat työrauhaa tälle alkaneelle lukuvuodelle, jotta koululaitoksemme ei tuottaisi laiskoja ja työtä vieroksuvia kansalaisia. Hyvinvointimme perustuu koulutukseen ja työntekoon.

Vastaa