Olin eräänä lauantaipäivänä ruokaostoksilla lähikaupassani S-Marketissa. Tehdessäni ostoksia kaupan kovaäänisistä kuului mainos, jossa sanottiin: ”Lähimaksaminen on rahaelämys vailla vertaa”. Mitä ihmettä olin juuri kuullut, mikä ihmeen rahaelämys? Mistä S-ketju repii näitä suomen kielen uusiosanoja, ensin tuli halpuutus ja nyt rahaelämys. Jos olisin edelleen nuori ja periaatteellinen, olisin nuoruuden energisyydellä ja ehdottomuudella varmaan vienyt ostoskoriini keräämäni ostokset takaisin hyllyyn ja vaihtanut kauppaa, niin paljon tuo mainos minua ärsytti. Koska olen nykyisin periaatteineni vanhempi ihminen, tyydyin vain ihmettelemään moista ilmaisua ja jatkoin ostosten tekemistä. Ilmaisu ”rahaelämys” jäi kuitenkin mieleen elämään ja lähdin miettimään, mitä tuo sanahirviö voisi pitää sisällään ja millaisia rahaelämyksiä olen elämäni aikana kokenut.
Pienenä tyttönä kuulin eräänä päivänä leikkien keskellä äidin ja isän välisen keskustelun seinän takaa keittiöstä. He keskustelivat siitä, miten saisivat kuukauden ruokalaskun maksettua, kun rahaa ei ollut. Varsinkin äiti kuulosti kovin huolestuneelta. Keskeytin leikkini, laitoin kädet ristiin ja sanoin Jumalalle: ”Rakas taivaan isä, anna äidille ja isälle rahaa ruokalaskuun”. Pieni rukoushetki kesken leikkien ja sen jälkeen asia unohtui. Seuraavana päivänä äiti meni kauppaan kysymään, saisiko ruokalaskun maksupäivää siirtää. Hänen yllätyksekseen kauppias kertoi, että joku oli jo käynyt maksamassa ruokalaskumme. Tämä tapaus tuli mieleeni miettiessäni elämäni rahaelämyksiä. Ehkä se oli suurempi elämys vanhemmilleni kuin minulle, sillä en muista asiaa sen enempää ajatelleeni. Olin lapsi eikä lapsen huolena ole ruokalaskun maksaminen. Aikuisena tuo huoli on tullut minullekin tutuksi. Elämän varrella on ollut vaiheita, jolloin tiukan rahatilanteen vuoksi ruokalaskun maksaminen on ollut myönteinen elämys. On myös ollut vaiheita, jolloin ruokakaupassa on voinut tehdä ostoksensa suuremmin miettimättä elintarvikkeiden hintoja ja sekin on elämys.
Lapsena säästin viikkorahojani usean viikon ajan voidakseni ostaa itselleni unelmieni nuken. Nukke maksoi silloin 14 markkaa ja säästin tuon summan 50: n pennin suuruisista viikkorahoistani. Oli suuri elämys, kun monen viikon säästämisen jälkeen sain nuken omakseni. Myöhemmin olen säästänyt itselleni monia asioita. Säästämisen jälkeen on joka kerta ollut elämys mennä kauppaan ostamaan sitä asiaa, jota on odottanut ja jonka saamisen eteen on nähnyt säästämisen vaivan. Säästämällä voi hankkia itselleen elämyksiä.
Elämässä on paljon hyviä asioita, jotka ovat ilmaisia. Tai ainakin kuvittelemme ne ilmaisiksi, kunnes huomaamme, että ilmaisetkin asiat maksavat melko paljon. Rakastan syksyn ruska-aikaa. Jo usean vuosikymmenen ajan olen haaveillut ruskamatkasta, joka alkaisi pohjoisesta Lapista ja etenisi ruskan mukana kohti etelä-Suomea. Haluaisin elää suomalaisen ruska-ajan alusta loppuun asti. Ruskan ihaileminen on ilmaista, mutta ruskamatka Lappiin ei ole ilmainen eikä varsinkaan ruskamatka läpi Suomen. Unelmani ilmaisen ruskan ihailemisesta odottaa toteutumistaan, koska siihen ei ole toistaiseksi ollut rahaa. Elämys se on sekin, että saa haaveilla jostakin ja tehdä matkan mielessään joka syksy.
Tutkimusten mukaan köyhyys ja sairaudet kulkevat käsi kädessä. Tai toisinpäin, sairaus ja köyhyys kulkevat käsi kädessä. Meidän elämäämme tuli ensin sairaus. Pahimman shokkivaiheen aikaan rahatilanne oli turvattu palkallisen sairasloman ansiosta. Sitten sairaus saatiin hoidolla jotenkin kuriin ja palkallinen sairasloma muuttui kelan korvauksiin. Taloudellinen shokkivaihe alkoi sairaslomien jälkeen, kun paluu töihin tapahtuikin yllättäin puolen vuoden työkokeilun kautta. Työkokeilu oli rahaelämys, joka olisi saanut jäädä kokematta, siinä olivat vaihtoehdot vähissä. Työkokeilun aikana jokainen maksettu lasku oli elämys ja askel eteenpäin. Rahaelämys vailla vertaa oli ensimmäinen saatu palkka työkokeilun jälkeen, vihdoinkin vuoden kestänyt taloudellinen kurjuus oli ohi.
Löysin monta merkitystä sanalle rahaelämys ja löytäisin varmaan vieläkin enemmän. Kaikesta edellisestä huolimatta raha ei mielestäni ole elämys, ei hyvässä eikä pahassa. Se on väline, jonka avulla voi hankkia elämyksiä. Lähimaksaminen on vain yksi maksutapa, ostoksensa voi maksaa monella tavalla, elämys on olla maksukykyinen. Mainosten tehtävä on luvata suuria, jopa valheellisen suuria asioita. Onneksi mainoksen saa jättää omaan arvoonsa ja nauttia elämän tarjoamista elämyksistä, niistä, joihin tarvitaan rahaa ja niistä, joita saamme ilmaiseksi.
