Tapasin sulkapallokisoissa miehen, joka kysyi minulta kotipaikkaani. Vastattuani hänen kysymykseensä seurasi toinen kysymys, kuten tavallista: ”Missä se on?” Vastattuani tähän toiseen kysymykseen hän sanoi: ”Siis keskellä ei mitään.” Tämän kommentin jälkeen olin vähän aikaa hiljaa ja sanoin lopulta, että riippuu siitä, minkä keskellä haluaa asua, omasta mielestäni asun keskellä minulle tärkeitä asioita. Keskustelukumppanini mielestä 115 km Helsingistä on sama kuin keskellä ei mitään.
Eräässä koulutusviikonlopussa kohtasin naisen, joka kysyi myös kotipaikkaani. Vastattuani hänen kysymykseensä jouduin taas selittämään, missä kotipaikkani sijaitsee. Kahden ensimmäisen kysymyksen jälkeen hän kysyi vielä kolmannen kysymyksen: ”Millainen paikkakunta se on?” Kuvailtuani kotipaikkaani hän sanoi, että kuulostaa aivan paratiisilta. Asun siis paratiisissa, joka sijaitsee keskellä ei mitään. Minulle se paratiisi on itsessään jotain merkityksellistä.
Toisessa koulutusviikonlopussa tapasin miehiä ja naisia, jotka asuivat pääkaupunkiseudulla. Kysyin heiltä, millainen asuinpaikka heidän kotikaupunkinsa on. Jokainen heistä vakuutti, että tämä on hyvä paikka ja täältä pääsee helposti Helsinkiin. Jos kotipaikkakunnan määritelmä on siinä, että pääsee helposti Helsinkiin, ainakaan minä en vakuutu sen paikkakunnan tai kaupungin viihtyvyydestä. Miten sellainen paikkakunta voi olla viihtyisä, jonka hyvä puoli on siinä, että sieltä pääsee helposti pois.
Missä silloin asuu, jos asuu ”keskellä ei mitään”? Yleisesti sillä kai tarkoitetaan, että asuu kaukana asutuskeskuksista ja keskellä metsää, paitsi että metsäkin on jotain. Minun keskustelukumppanilleni se tarkoitti samaa kuin liian kaukana pääkaupunkiseudulta, hänelle pieni maalaiskaupunki on keskellä ei mitään. Ihminen voi hyvin viihtyä pienellä ja rauhallisella paikkakunnalla, joka on keskellä kaunista luontoa aivan yhtä hyvin kuin voi viihtyä suuressa kaupungissa. Keskellä kaupunkia, keskellä järvi-Suomea tai keskellä Lapin tuntureita, kaikki ne ovat jotain ja kaikissa niissä voi asua aivan onnellisena.
Oman paratiisinsakin voi löytää melkein mistä vain, se on siellä, missä on hyvä olla ja missä ovat läsnä rakkaimmat ihmiset. Jokainen ihminen kaipaa omaa paratiisiaan, kaunista ja täysin turvallista paikkaa, jossa voi elää yltäkylläistä ja onnellista elämää. Rauli Badding Somerjoen hittikappaleessa ”Paratiisi” mennään rakkaan ihmisen kanssa maalle meidän landelle, missä laulavat linnut ja kimmeltää taivaan kuu. Paratiisi on täydellinen paikka herkälle rakkauskohtaukselle ja siellä voi laulaa kauniin rakkauslaulun. Somerjoen paratiisi on ollut hänen kotikaupungissaan Somerolla, pienessä maalaiskaupungissa.
Italiassa kaikki tiet vievät Roomaan ja Suomessa kaikki tiet vievät Helsinkiin. Joka puolelta Suomea pääsee helposti Helsinkiin, joko linja-autolla tai Onnibussilla, junalla, lentokoneella tai omalla autolla. Jos pitää joka päivä päästä Helsinkiin töihin, se käy hankalaksi ja kalliiksi pitkän matkan takaa ja silloin on viisainta asua joko Helsingissä tai sopivan lyhyen matkan päässä. Mutta ainakaan toistaiseksi kaikki suomalaiset eivät ole töissä Helsingissä, joten tarvittaessa sinne voi matkustaa pitemmänkin matkan takaa. On myös ihmisiä, joilla ei ole mitään tarvetta matkustaa Helsinkiin, joku matkustaa mieluummin tuntureille hiihtämään, vaikka sinne ei pääsekään niin helposti kuin Helsinkiin.
Olen siis oikein tyytyväinen omalla kotipaikkakunnallani, joka sijaitsee keskellä kaunista suomalaista luontoa. Tämä on minulle paratiisi, jossa elän rakkaani kanssa turvallista ja rikasta elämää. Halutessamme pääsemme Helsinkiin helposti, sillä linja-auto lähtee sinne tunnin välein, Onnibussejakin menee ja omalla autolla sinne ajaa reilussa tunnissa. Elämä on siis oikein mallillaan täällä keskellä ei mitään.
