Unohdinko kertoa sinulle,
kuinka rakas olet minulle.
Olen joskus kovin huonomuistinen,
vaikka olen kanssasi onnellinen.
kun olet niin hyvä minulle.
On joskus kieleni kovin kankea,
vaikka sydän on täynnä kiitosta.
On elämä lähelläsi turvallista,
kun olo on kovin luonnollista,
ei tarvitse turhaan pinnistää
eikä mitään turhaa yrittää.
Niinpä niin, ei sitä sanotuksi saa – mitä kuvailet, eikä sitäkään, että tahtoisi sanoa kykenemättä siihen.